Kädet multaan - vihdoin!

Viime päivien lämpimät kelit ovat tehneet ihmeitä ja lumi on vihdoin sulanut meidänkin pihalta. Ainoastaan itäpuolen rajalla, kivien edessä, on vielä kaistale lunta. Nurmikkoalue oli kuitenkin eilen jo kuivunut sen verran, että uskalsin tehdä kierroksen ja tilannekatsauksen kukkapenkeissä. No, siinä touhutessa vierähtikin sitten reippaat pari tuntia :)

Aloitin kierroksen yrittipenkistä. Kuorin mullan päälle syksyllä kasaamani lehdet pois ja alta paljastui yllättäen vihreitä persilja alkuja. Voikohan olla, että ne lähtevät uudestaan kasvuun vai ovatko vain syksystä jääneitä alkuja? Ruohosipuli näytti kovin kasvuvoimaiselta, joten se ainakin selviytyi talvesta.

Taustalla olleen mansikkapenkin harvensin myös reippaalla kädellä. Mansikoita tuli viime kesänä lannoitettua ilmeisesti vähän liikaa, sillä ne tekivät valtavasti rönsyjä ja pitkävartisia isoja lehtiä. Revin rönsyjä viime kesänä pariinkin kertaan pois, mutta vieläkin niitä oli hurja määrä. Katkoin myös isoimpia lehtiä jotta taimilla olisi kunnolla tilaa lähteä kasvuun. Toivottavasti en tehnyt mitään niin radikaalia, että kukinta häiriintyy. Kävi niin tai näin, hävitän nuo mansikat todennäköisesti viimeistään ensi kesänä.

Marjapensaat sekä omena ja luumut näyttävät selvityneen talvesta hyvin. Reunimmaiseen luumupuuhu Juuso Jänis on sen verran pääsyt käsiksi että muutama yläoksa oli nappaistu poikki, korkeista aidoista huolimatta. Viime keväästä oppineena, annan aitojen olla vielä paikoillaan ettei lisävahinkoa pääse syntymään.

Vuorikaunokki kurottelee elinvoimaisena.

Ruusu- ja perennapenkit kävin myös läpi. Pieniä alkuja näkyi siellä täällä joten eiköhän maasta jotain nouse tänäkin kesänä. Etupihan ruusu-vuorenkilpipenkki näyttää todella hyvältä, joten se saa rauhassa kasvaa ja kukoistaa. Sen sijaan itärajan syreenipenkki tulee kokemaan suuren remontin. Sille on pakko tehdä jotain.

Syreenipenkki viime kesältä

Syreenit saavat jäädä paikoilleen, mutta niiden välissä olevan pensashanhikin siirrän oikeanpuoleisen syreenin viereen (marjatuomipihjala lähti siitä syksyllä tontin takarajalle).  Penkistä lähtee nuo rajauslaudat pois ja rajaan sen kanttaamalla nurmikosta. Muotokin vähän pyöristynee. Mutta sitten tuon pohjan kanssa olen aivan hukassa, mitä ihmettä sille pitäisi tehdä? Multa on koko ajan märkää, vaikka penkin alla menee salaojaputki. Mullan pinnalla kasvaa jo paksua sammalta (jota näkyy pala yläpuolen vuorikaunokkikuvassa) ja kivien luona rehottaa rikkaruohot. Jos pinnan kattaa esim. kuorikkeella, mädäntyykö koko penkki? Vai auttaisikohan hiekan tms. sekoittaminen multaan...?

Vuorikaunokki kasvaa penkin laidalla yllättävän hyvin, sen kaveriksi pitäisi hankki jotain kosteassa viihtyvää, kurjenmiekkaa ehkä ja kuunlinjojakin yritän saada kasvamaan pensaiden alle. Nähtäväksi jää miten noille keisarinkruunuille ja pionille käy... Tärkeintä olisi saada tuohon paljon "imukykyisiä" kasveja jotta vesi ei pääsisi mullassa seisomaan.

Laitanpa loppuksi vielä muistiin, että ensimmäiset krookukset puhkesivat kukkaan eilen, esikoisemme syntymäpäivän kunniaksi.