lauantai 31. maaliskuuta 2012

Taloprojektin kustannusarvion toteutuminen

Sain eilen taas mukavan viestin talopakettimyyjältämme. Tuntuu todella hyvältä, että he muistavat edelleen monen vuoden takaisia asiakkaitaan ja kyselevät kuulumisia. Vaikka olipa heillä yhteydenpidossa myös oma lehmä ojassa, sillä minulta kyseltiin kokemuksia valitsemastamme lämmitysjärjestelmästä sekä projektin kustannusarvion toteutumisesta. Mielelläni minä näistä kerroinkin, jos vaan voin auttaa heitä palvelemaan tulevia asiakkaitaan yhtä hyvin kuin meitä on palveltu.

Oli oikeastaan aika mielenkiintoista käydä alkuperäinen kustannusarvio läpi ja verrata sitä toteutumaan. Se oli jo tiedossa, että kustannusarvio ylittyi aika reippaastikin, mutta nyt tarkemmassa tarkastelussa selvisi missä kohdin ylitystä oli tullut eniten.

Noin puolet lisäkustannuksista tuli ihan tietoisesti siinä vaiheessa kun tehtiin valintoja sisustusratkaisuista, lähinnä kiintokalusteista ja keittiön varustelusta. Myös valaisimet haukkasivat ison osan lisäbudjetista ja pihaankin toki on kulunut jo tonni jos toinenkin. Näiden osalta kustannukset olivat lähes kaksinkertaiset siihen nähden mitä olimme arvioineet. Toisaalta taas esimerkiksi lattiamateriaaleissa ja laattavalinnoissa suosimme hyvinkin kohtuuhintaisia ratkaisuja. Laatat hankittiin alennuserinä tai valittiin muuten neliöhinnaltaan melko edukkaita vaihtoehtoja. Oleskelutilojen laminaatti ei myöskään ole parketin tai puulattian hinnoissa, vaikka laadukas laminaatti onkin. Lisäksi suurin osa seinistä on maalipinnalla, vain yläkerran makuuhuoneissa on käytetty joillakin seinillä tapettia.

Toinen tekijä, joka vaikutti merkittävästi kustannusarvion ylittymiseen oli yllättäen talotekniikan (LVIS) toteutus. Myös niissä toteutuneet kustannukset olivat melkein tuplat siitä mitä alkujaan arvioitiin. Sekä sähkö- että LVI-urakat pytyivät kyllä alkuperäisten tarjousten puitteissa, eli mitään yllätyksiä ei projektin aikana tullut; kustannusarvio tehtiin ennen kuin ko. tarjouksia oli pyydetty.

Eli työ maksaa, ja paljon. Se on tullut tämän hankkeen aikana huomattua. Kolmas ylitys tulikin timpurin palkkioissa. Nämä työkustannukset olivat ainakin itselleni se kaikista yllättävin asia. Hankkeeseen lähdettiin aikanaan hyvinkin sinisilmäisesti ja vailla mitään käsitystä siitä mitä mikäkin maksaa. Tuolloin oli helppo arvioida talopaketin hankintakustannuksia ja muita hyvin konkreettisia asioita. Vähemmälle huomiolle taisi jäädä se, että jonkun se talo pitää rakentaakin. Ja että se ei ollutkaan mikään ihan pikku homma.

Näin jälkeenpäin olemmekin ajatelleet, että olisimme todennäköisesti saaneet samoilla kustannuksilla avaimet käteen/muuttovalmiiksi rakennetun valmistalon. Aikaa (ja hermoja) olisi luultavasti siinä tapauksessa kulunut huomattavasti vähemmän ja tasoltaan talo olisi ollut kutakuinkin samaa luokkaa. Niin paljon kompromisseja tämän meille räätälöidyn talon kanssa jouduttiin kuitenkin rakennusmääräysten ja kustannusten takia tekemään. No mutta tehty mikä tehty, ja lopputulokseen olemme toki enemmän kuin tyytyväisiä. Hengissä (ja ilman avioeroa) tästä kuitenkin selvittiin :)

(Tai no, lopputarkastus on vielä tekemättä, joten ihan valmis tämä ei vielä ole)

Mutta siis jos vielä joskus erehtyisimme aloittamaan rakennusprojektin, niin päätyisimme (todennäköisesti) rakennuttamaan muuttovalmiin talon. Samaa voin suositella kaikille muillekin, joilla ei juuri vasaraa kummempi työkalu pysy luonnostaan kädessä.

Mainittakoon vielä, että meidän tapauksessa vesikattoon asennetun talopaketin hankintahinta piti kertoa 3,5:lla, jotta saadaan koko talon rakentamiseen toteutuneet kustannukset. Talolle tuli hintaa n. 1 700eur/k-m2 (2 100eur/h-m2). Eikä ne kulut toki tähän jää...

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Kasvun ihmettä

Tarharistikki kurottaa kohti valoa.



Varas.


maanantai 19. maaliskuuta 2012

The Plan, part II: takapihan terassi


Myös takapihan terassin ympäristö on alkanut hahmottua. Alkuperäinen ajatus oli laittaa siihen ainoastaan valkoisena kukkivia kasveja, mutta muutama pieni väripilkku saattaa mukaan tulla. Jalokärhö tulee näyttelemään merkittävää osaa pergolassa, ja luulen, että se tulee olemaan väriltään joko sininen tai pinkki. En tiedä saako jalokärhöä valkoisena, lumikärhö ei kai ole yhtä näyttävä. Jalokärhöön ihastuin jo aiemman rivitaloasuntomme pihassa, joten se on tännekin ihan must juttu. Mietin kärhön kaveriksi säleikköön säleikkövilliviiniä, siinä kun on niin komea syysväri.

Talon seinän vieressä olevalle neliön kokoiselle istutusalueelle ajattelin laittaa valkoisia pioneita. Saisivat rehottaa siinä rauhassa. Niiden juurelle sitten jotain matalampaa, joka täyttäisi koko alueen.

Terassin kulmaan tulee rykelmä havuja: kartiotuija, tarhakatajaa, ehkä kartiovalkokuusikin. Kärhön/villiviinin eteen jää tilaa vaikkapa valkoisille lijoille ja jollekin muulle vähän matalammalle perennalle. Terassin pitkälle sivulle tulee ruusuja, ainakin valkoisena. Ihastuin viime kesänä myös punalehtiruusuun, voikohan sitä pitää leikkaamalla noin metrin korkuisena...? Punertavat lehdet toisivat kivaa vaihtelua muuten vihreälehtiseen penkkiin. Ruusujen eteen pitäisi miettiä jotain (valkokukkaista), joka kukkisi aikaisin, jotta ruusut saavat rauhassa kasvaa talven jäljiltä. Ehkä matalia liljoja ja hopeahärkkiä ainakin.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

The Plan, part I: etupiha

Vaikka ajatukset juoksevatkin ympäri pihaa, olisi jälleen kaikista järkevintä keskittyä ihan ensiksi etupihan viimeistelyyn. Se kun näkyy kadulle. Tilanne näyttää nyt kutakuinkin tältä:

Klikkaa kuvaa niin näet suunnitelman suurempana.
Kirsikkapuu ja koivuangervot.
Ruusut ja vuorenkilvet kirsikan alla.

Muurin allas vailla täytettä.

Pilvikirsikan alla on jo vuorenkilpiä,
rajalla norjanangervot.

Muurin talonpuoleiselle reunalle pitäisi siis kehitellä sisältö. Pihasuunnittelija oli laittanut pitkälle sivulle vuoron perään helppohoitoisia havuja ja keijuangervoja. Havut (kääpiövuorimänty, tuivio ja tarha-/rohtokatajaa) siihen varmasti tuleekin valaisimien kohdalle, mutta haluaisin ehkä väleihin mielummin jotain matalampaa. Tien varressa olevat norjanangervot kasvavat kuitenkin muhkeiksi, n. 1,5 korkeiksi, joten minusta pienelle etupihalle tulee vähän liikaa pensaita jos niitä olisi tuossa muurillakin.

Myös muurin "allas" saanee vähän monipuolisemman sisällön kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Istutin jo viime kesänä altaan ulommaiselle laidalle kuunliljoja, ne saavat todennäköisesti siihen myös jäädä. Tuijan/katajan viereen kiven eteen voisi laittaa matalampia havuja, esim. juuri noita rohtokatajia, tai jopa matalan valkoalppiruusun, josta tulee vain 1-1,5 metrin korkuinen. Tosin se voi kyllä blokata vähän turhan paljon näkymää ovelta ruusukummulle ja peittää kiven taakseen... Matalat jaloangervot voisivat tuoda kivasti väriä, samoin peittokurjenpolvet. Komeamaksaruohot sopivat ehdottomasti havujen ja kiven seuraan. Lisäksi kontrastia tuomaan jotain tummalehtisiä kasveja, kuten purppurakeijunkukkaa tai  verikurjenpolvea. Reunoille valoa antamaan sopisi vaikka hopeatäpläpeippi.


Kuunliljoja muurin reunustalla jo on.
Pitkän sivun havuryhmien välit ovat siis vielä mietinnässä. Havuja tulee melko tiheään, kun muurin reunalle tulee kolme valaisinta (+ yksi valaisin yllä olevan kuvan mukaisesti altaan päätyyn). Ehkäpä grönlanninhanhikki riittäisi peittämään välit. Se pysyisi ainakin ikivihreänä hyvän näköisenä läpi vuoden. Vai tuleeko liian vihreää...? No, tätä on aikaa miettiä, sillä havujen hankinta jää joka tapauksessa todennäköisesti loppukesään.


Puhtoisia lakanoita

Laitetaanpas vielä muistiin, että tilasin Rauta-Otrasta meille Brabantian pyykinkuivaustelineen, josta kerroin aiemmin täällä. Kuukauden päästä pitäisi saapua, eli melko sopivasti kuivauskelien kynnyksellä. Telinettä saa kolmen kokoisena: 40, 50 tai 60 metriä kuivaustilaa. Otin sen isoimman.

Tervetuloa Kevät!


Aurinko tykittää lämmittävillä säteillään pihamaan lumipeitettä, ränneissä solisee ja linnut visertävät. Sieltä täältä loistaa jo paljas, mutainen maa. Läheisen lintujärven yllä liiteli tänään joutsenpari etsimässä pesäpaikkaa. Kevät on ilmiselvästi tulossa! Kevään tulon huomaa myös siitä, että pöydillä alkaa notkua toinen toistaan kirjavampia kirjoja ja lehtisiä. Ryppyinen pihasuunnitelmanraatokin on taas kaivettu laatikosta esiin.

Kirjojen sivuilta tulee vastaan toinen toistaan upeampia kasveja ja perennaryhmiä - "juuri tuollaisen haluan omalle pihalleni, ja tuollaisen, ja...". Kahden kesän kokemuksella tosin tiedän, että toteutus jää usein hyvin kauaksi suunnitelmista. Siinä vaiheessa kun pääse taimikauppaan, en muista yhtään mitä minun piti ostaa, ja tulen ostaneeksi jotain aivan väärää. Piha on täynnä yksittäisiä raatoja, jotka eivät sovi keskenään yhteen. Tänä kesänä aionkin ottaa itseäni niskasta kiinni enkä tee heräteostoksia. Kesä mennään pihan osalta melko pienellä budjetilla, yritetään tehdä loput keskeneräiset asiat talossa loppuun, joten ne muutamat hankinnat on tehtävä harkiten. Joohan!?!

Aikeeni on keskittyä tulevana kesänä pääosin maanpeittoperennoihin ja kuunliljoihin. Niillä saanen nopeasti näyttävää pintaa aikaiseksi. Haaveissa on myös takaterassin reunan valkoisen kukkapenkin toteutus, mutta nähtäväksi jää kuinka sitä pystyy toteuttamaan. Ehkä sitten taimi-alesta.

Ensimmäisen askeleen kohti kesää otin eilen, kun laitoin kokeilumielessä muutamia perennoja kasvamaan siemenestä. Katsotaan tuleeko niistä mitään. Purkeissa kasvaa Tarharistikkiä ja Punahattua. Näistä jälkimmäinen tosin kuuluu taas siihen kategoriaan, että en tiedä vielä yhtään mihin sen pihalla istutan... Voi minua!


Alan pikkuhiljaa keräillä suunnitelmia eri penkkien väriteemoista ja kasveista. Nyt kuitenkin nautitaan vielä hetki keväthangista ja lumileikeistä.