Elokuu

Aika vähiin ovat viime viikkoina jääneet pihahommat. Heinä-elokuun vaiheessa kaikki kasvu tuntuu pysähtyvän, mutta nyt taas sateiden ja muutaman päivän lämpimien aurinkokelien jälkeen näyttää paremmalta.

Etupihalle vaihtui valkoista ja vihreää.

Ja hieman myös tummempaa.

Asfaltti on ollut pienten taiteilijoiden näyttämönä.

Dahliat ovat nyt parhaimmillaan. Kärhöt eivät vieläkään innostuneet täyttämään pergolaa.

Tarhapiiskut kukkivat kun ruusu alkaa olla urakkansa tehnyt.

Omenoita on paljon, mutta kovin matoisia kaikki.

Syyshortensiat notkuvat ja painavimpien kukkien oksat ovat katkeilleetkin. Komposti laitettiin viime viikolla uuteen uskoon (tässä vielä vanhassa kunnossa).

Tänään kävin (ehkä) kesän viimeisillä taimiostoksilla. Ostin etupihan muurin reunukselle kuusi keijuangervoa, kolme kääpiövuorimäntyä (joita on jo kaksi ennestään), yhden sepelvarvun ja pallotuijan. Josko tämäkin näyttäisi ensi keväänä vähän paremmalta.

Angervot ovat jo paikoillaa, mutta vuorimäntyjen kanssa täytyy odottaa, että lamput saadaan asennettua. Koko päätyallas myllätäänkin sitten uuteen uskoon, sillä suureksi kasvaneet rohtokatajat tarvitsevat tilaa. 

Keskimmäisen pylvään ympärille tulee viisi vuorimäntyä. Keijuangervojen edessä on rivit grönlanninhanhikkia. Nurmeakin pitäisi vielä poistaa tuo parinkymmenen sentin kaistale.

Miehet aloittivat tänään roskiskatoksen tekemistä.